YLEISESTI

En kuvailisi Lindaa kaikista ihanimmaksi ja helpoimmaksi hevoseksi. Siinä on hapannaaman vikaa ja sellaista tammamaista kiukuttelua, jos asiat eivät mene hänen kuninkaallisen ylhäisyytensä mielen mukaan. Se saattaa osoittaa mieltään murjottamalla tai nykimällä takajalkaansa, mutta potkimaan Linda ei varoittamatta ryhdy (näitäkin tapauksia kyllä on sattunut, mutta aina syystä). Sitä täytyy vähän lämmitellä ja hemmotella ennen kuin yhteisymmärrys ja luottamus syntyy, mutta tutun sekä turvallisen ihmisen kanssa Linda on yleensä ihan rauhallinen ja säyseä.

HOITAESSA

Lindassa on tietynlaista etäistä arvokkuutta ja, jos se ei välitä, että siihen juuri sillä harjauskerralla kosketaan, tämä ei jää hoitajalle epäselväksi. Se ei ole hevonen, joka kaipaisi hirveästi hellyyttä ja läheisyyttä, mutta Lindalla on yksi salainen "soft spot": se rakastaa rapsutusta leuan alta! Jos hoitaja selviää ehjin sormin torahampaiden ohi, leukakuoppaan ehdittyä Linda on jo yleensä keitettyä spagettia ja alahuuli alkaa nopeasti lerpattaa tyytyväisenä. Muuten harjaillessa ja hoitotoimenpiteitä tehdessä kannattaa aina oma turvallisuus ja valppaus pitää mielessä, sillä Lindalta ei turhaan kunnioitusta ihmisiä (tai muita eläimiä) kohtaan heru. Hänhän on itse Tallin Kuningatar, jota kaikkien muiden pitäisi katsoa ylöspäin. Naru tarpeeksi kireälle ja tyynen päättäväiset, mutta samalla hellävaraiset otteet, ja Lindan saa kyllä varustettua alta aikayksikön.

LAUMASSA

Laumassa Linda on arvossa pidetty. Yksi ärähdys riittää tälle auktoriteetille ja harvoin Lindan täytyy korottaa ääntä tai jalkaa sen enempää. Kun Linda saapuu, muut väistävät. Siitä paljastuu keväisin hyvin äidillinen (ja ylisuojelevainen), ja myös muiden tammojen varsat sytyttävät Lindassa halun mennä paapomaan ja varastamaan ne itselleen.

RATSUNA

Ratsuna Linda on tarkka ja tottelevainen. Se vaatii itseltään paljon ja on oman suorittamisensa suhteen perfektionisti. Tämä, jos mikä, on upea piirre kouluhevosella ja pääsee täysiin oikeuksiinsa hyvällä mielellä olevan Lindan kohdalla. Se on myös herkkä ja reagoi tunnollisesti niihinkin ratsastajan apuihin, jotka eivät ehkä olleet tahallisia. Tämä aiheuttaa toisinaan ristiriitaisia tilanteita ja väärinymmärryksiä. Sen vahvuuksiin kuuluvat pohkeenväistö ja taivutukset; lisätyt ja kootut askellajit taas edellyttävät ensin huolellista valmistelua tullakseen puhtaiksi.
Esteillä se ei ole kovin varma saatikka läheskään yhtä huolellinen. Se toki yrittää kovasti, mutta keskittyminen jää lähinnä vain etujalkoihin ja takajalat unohtuvat, kun Linda ikään kuin "on jo esteen toisella puolella" – puomit sitten tulevat perässä mikä mitenkin.

Käynti Lindalla on napakkaa, eikä kovin ilmavaa. Se kulkee usein jännittyneenä eikä välttämättä osaa rentoutua edes pitkillä ohjilla, joten ratsastajan on hyvä kannustaa sitä alku- ja erityisesti loppulämmittelyn aikana myös relaamaan.
Ravi on askellajeista Lindan vahvuus, se, kun etenee huomattavasti kepeämmin. Huolellisella pohjatyöllä Linda loistaa pohkeenväistössä ja tekee myös siirtymiset kauniisti.
Laukkaa on sillä on kuvailtu yllättävän tasaiseksi, missä ei paljoa keinuvaa liikettä tapahdu ja ratsastajan olo on enemmänkin suoraan eteenpäin menevä, kuin ylösalas aaltoileva. Lindan laukka-askel on pitkä.